2015/11/25

would you frame it for me?



I find it really hard to stay in one place for a longer amounts of times. I can't just stand in one place and watch that same wall without doing something to change the way it is. 
I think I've got this obsession from my mom, I just have taken it to a whole another level. 
It's not visible in my relationships, those things doesn't change in short amount of times, it's more like where do I feel like I belong to. 
Let's take my home as an example. 
I've used to changes. When I lived with my mom, it was normal that the wall paper of the living room changed a once a week. I'm not sure if my mom was bored the most of the time or she just didn't feel comfortable with things around her. 
I've been thinking my behavior way more than you could imagine. 
I get bored sometimes. Most of the times. If there's nothing to do. Just like any other people. My boredom is just something that my little mind can't handle. I get frustrated so easily if I'm bored. When I get to this level of boredom, I start thinking to moving stuff. My life needs action. 
I wan't to change the way our furnitures are placed. Well, there's no more options than two ways I can move them. Or less. What do I think next? 
Let's move a house. 
Now that we're really allowed to change stuff around this apartment, I don't get to the point where I'm actually searching a new flat to move in. 
I'm just searching different wall papers and home decorations and it feels like what ever I do, I still don't get the feeling that this is my home. The place where I belong. 
The place where I can feel safe. 
This one actually gets close to those things tho.
I've been realizing that I've been starting to be like my mother and I have to stop this madness. 
Then I've also been realizing that I'm really creative person. 
I like to do things that looks visually good at my eye. 
Even tho I got this urge to be changing everything all the time, it's just who I am. 
The person who can stand it for the rest of his life is the most definitely the most amazing person ever.

// Mun on hyvin hankala pysyä samassa paikassa pitempään. Mä en vaan pysty katsomaan samaa seinää tekemättä sille yhtään mitään. 
Olen varmaankin saanut tämän pakonomaisen tarpeen perinnöksi äidiltäni, mä kun vaan vien sen ihan uudelle tasolle. 
Se ei näy mun ihmissuhteissa, ne ei muutu lyhyissä ajoissa, se näkyy enemmänkin mun tuntemuksissa siitä mihin mä tunnen kuuluvuutta. 
Otetaan vaikka koti esimerkiksi. 
Mä olen tottunut muutoksiin. Kun asuin vielä äidin luona, oli ihan normaalia että olohuoneen tapetit vaihtuvat kerran viikossa. En ole ihan varma että oliko sillä tylsää vai eikö sillä vaan ole mukava olla.
Oon pohtinut tätä mun käyttäytymistä jo tosi kauan. 
Mulla on joskus tylsää. Usein tylsää. Jos siis ei ole mitään puuhaa. Ihan kuten normaalit ihmiset. Kun pääsen tiettyyn pisteeseen tässä tylsyydessäni, alan pohtia asioiden siirtämistä. Mun elämä tarvitsee vipinää. 
Haluan vaihtaa huonekalujen paikkoja. Noh, ei ole kuin kaksi vaihtoehtoista asetelmaa. Tai vähemmän. Mitä ajattelen seuraavaksi? 
Hei me muutetaan! 
Nyt kun me oikeasti tässä asunnossa saadaan muutella juttuja, mä en pääse siihen pisteeseen missä mä oikeasti etsin uutta asuntoa jonka pohjapiirustus sattuu nyt sillä hetkellä miellyttämään mua eniten. 
Etsin vain tapetteja ja sisustusjuttuja ja tuntuu siltä, että ihan sama mitä mä teen ja etsin - mulla ei tule semmonen olo kuin olisin kotona. Paikassa mihin kuulun. Missä on turvallinen olla.
Tää pääsee kyllä suht lähelle noihin. 
Olen huomannut että alan muistuttamaan enemmän ja enemmän äitiäni, sekä että tämä hulluus pitää lopettaa. 
Tajusin myös että olen aina ollut luova persoona. 
Tykkään tehdä juttuja, jotka miellyttävät mun silmää. 
Vaikka mulla on jatkuva tarve muutella asioita mun ympärillä, se on vaan se mikä mä olen. 
Ihminen joka jaksaa katsella mua tämmöisenä koko lopun elämäänsä on ehdottomasti mahtavin tyyppi ikinä. 


Or at least, he's crazy enough to be just as crazy one can be and build me a frames for the mirror I absolutely hate. 
More about that later tho. 

// Tai ainakin se on tarpeeksi hullu kuin hullu vain voi olla ja rakentaa mulle kehykset peiliin jota mä suorastaan vihaan. 
Lisää siitä tosin myöhemmin. 

 Jasmin

1 comment:

  1. You look amazing! Do you want to support each others blog by following each other? Please let me know so I can follow you right back:)

    xoxo
    www.theclosetelf.com

    ReplyDelete

Thank you so much for taking an effort to comment on my blog♥
Also, make sure to leave your links so I can visit in yours♥

 
Designed by Beautifully Chaotic