2015/05/31

6 pictures from the weekend


This week must have been the worst week ever, because of my lack of sleeping - waking up 4am and going back to sleep after 11pm. But we've made it! We've moved to a new lovely apartment. There's still some stuff and furniture which are looking for their places but I'm not going to hurry with them, especially knowing that next week will be running from place to a place at work.
I've fallen in love with the view from our kitchen window, I could just sit there and watch while clouds are moving and it looks like summer has arrived.

Tämä viikko on ollut varmasti kamalin viikko koskaan, pienessä unenpuutteessa on menty - herätty neljältä aamulla ja menty takaisin nukkumaan vasta yhdentoista jälkeen illalla. Mutta me tehtiin se! Ollaan nyt virallisesti muutettu uuteen ihanaan asuntoon. Onhan täällä nyt vieläkin huonekaluja ja tavaraa levällään etsimässä omia paikkojaan, mutta mulla ei ole niiden kanssa mikään kiire. Varsinkin kun tiedän jo nyt että ensi viikko tulee olemaan töissä hieman kaootihko. 
Oon rakastunut näkymään meidän keittiön ikkunasta, voisin vaan istua siellä ja tuijottaa kuinka pilvet liikkuu ja kesä tekee tuloaan.



While others were partying their graduation on Saturday, we were cleaning our old apartment and melting our old freezer, well how classy is that? 

Kun muut juhlivat valmistujaisiaan lauantaina, me oltiin vanhalla kämpällä siivoamassa ja sulattamassa pakastinta, kuinka juhlavaa se nyt oli?


My boyfriend took this photo with my iPhone 6 and I'm still not over about how freaking good that camera is in it.

Jempula otti tämän kuvan mun iLuurilla ja en edelleenkään ole päässyt yli siitä kuinka hyvä tuo kamera siinä on.



I did those freaking delicious, or so I've been told, meat balls and yea. That's all about my weekend, how was yours? 
Congratulations to all who graduated this weekend! 

Tein noita supermakoisia, tai niin mulle sanottiin, lihapullia ja joo. Siinäpä kaikki mun viikonlopusta, miten sulla meni viikonloppu? 
Onnea kaikille tänä viikonloppuna valmistuneille! 

Jasmin

FIND ME:
snapchat: jjjasuliii

2015/05/30

HUGE H&M HOME HAUL pt. 1


That lightening is freaking horrible, we definitely have to change that lamp. It's so.. Yellow.
Our bathroom doesn't even have window, so yea - that's what we're living with. 
Anyways, back to the point of this post! I've been spending last three or two months hoarding some cool home decoration stuff and most of them are from H&M Home, surprise surprise.

Tuo valaistus on ihana kamala, meidän pitää ehdottomasti vaihtaa tuo lamppu. Se on niin.. Keltainen.
Kylppärissähän ei ole ikkunaa niin tuon kanssa pitää vain elää. 
Joka tapauksessa, mullahan oli pointtikin tässä postauksessa! Oon nyt käyttänyt viimeisen kolme tai kaksi kuukautta hamstraten kaikkia ihania sisustusyksityiskohtia [lue: krääsää]. Suurin osa niistä on H&M Homesta, ylläri pylläri.




Jasmin

2015/05/27

small kitchen makeover



Today has been an exciting day. We got keys to our new apartment and we've been there fixing it the whole day. Later today we're going to go to IKEA and tomorrow we're supposed to get a van so we don't have to drive our bed there in our Mini. 
New apartment is just lovely and I'm loving it but with these there must always be something that you're not so into. For me that thing was kitchen desk. And that horrible wall behind the desk.
I once saw up at someones blog about dc-fix kind of a plastic and I've always wanted to try it - now I had a chance. 
I mean, that desk was so horrible.

Tänään on ollut jännittävä päivä. Saatiin avaimet meidän uuteen asuntoon ja ollaan nyt koko päivä oltu siellä fiksaamassa sitä asuttavaan kondikseen. Vielä tänään käydään Ikeassa ja huomenna meidän on tarkoitus saada pakettiauto ettei tarvitse ahtaa sänkyä ja muita härpäkkeitä meidän Miniin.
Uusi asunto on aivan ihana, mutta näissähän on aina jotain josta ei pidä. Mulle se asia on keittiön taso. Ja se kamala seinä sen tason takana. 
Näin joskus jonkun blogista dc-fix kontaktimuovista jolla voi muovata tasoja ja halusin sitä kokeilla - nyt mulla oli tilaisuus siihen.
Tai siis, toi keittiön taso oli ihan järkyttävä.


We've seriously spent last 4-5 hours with this and it's a thing I probably won't do again.
It was fun because we did it together with my boyfriend but it was horrible to put those things up on the walls. 
It's like a applying plastic in a freaking huge school book, but at least our kitchen is much more prettier now.

Ollaan oikeasti käytetty tähän viimeiset 4-5 tuntia ja tätä en luultavasti tee enää toiste.
Se oli hauskaa koska tehtiin se yhdessä Jempulan kanssa, mutta se oli oikeasti ihan kamalaa laittaa seinään. 
Ihan kuin vetäisi kontaktimuovilla hemmetin isoa koulukirjaa, mutta ainakin meidän keittiö on nyt tosi paljon nätimpi.

♥Jasmin

2015/05/23

strawberry chocolate


Oh well, who wouldn't love strawberries and chocolate? And when they're together it's just a perfect combination. 
I had this crazy idea, what if I'd melt chocolate and then add fresh strawberries to it, it sorted out pretty well must say and I definitely recommend you to try this out. 
You can actually use any kind of fresh berries like blueberries or even raspberries.
So freaking delicious.

Kukapa ei rakastaisi suklaata ja mansikoita? Ja kun ne laittaa yhteen, on se vain täydellinen yhdistelmä.
Mulla oli tämä hullu idea, entäpäs jos sulattaisin suklaata ja lisäisin siihen tuoreita mansikoita ja se onnistui todella hyvin ja ehdottomasti suosittelen kokeilemaan tätä. 
Voit oikeastaan käyttää mitä tahansa tuoreita marjoja, vaikkapa mustikoita tai jopa vadelmia.
Niin hyvää.


I used my cake pop mould to do these and if you have any other shaped mould you can also use that. Silicone ones are better I think, because it's easier to get these out of it.
First you want to cut berries in pieces and then melt the chocolate. Then you just apply berries and chocolate into the mould and put them in the freezer for several hours to cool them down.
They're then ready to be served and well, they're cold so you might want to let them to get a bit warmer.

Käytin mun kakkutikkari vuokaa tähän, mutta jos sulla on jonkun muun mallinen vuoka voit sitäkin käyttää. Silikoniset ovat mielestäni parempia, sillä niistä tämä tavara irtoaa helpommin.
Ensimmäiseksi sinun tulee silputa marjat ja sitten sulattaa suklaa. Sitten vain lisäät marjoja ja suklaata vuokaan ja laitat ne muutamaksi tunniksi pakastimeen jähmettymään.
Kun ne ovat valmiita tarjottavaksi kannattaa ehkä hieman niiden antaa lämmetä, jäisiä kun tuossa vaiheessa jo ovat.

Jasmin

2015/05/22

what is wrong with me?


Or is it just this week? What the damn hell is wrong with this week? 
You've probably seen my blog post about my morning routines, if you don't - click HERE.
Now when you've all seen it, you know how freaking early I go to work. For some people, it's still night. I've noticed that when summer gets closer and closer there's more and more party people going to home - or some other places - and they're so drunk they wouldn't find themselves if you told them they were lost.
When people get drunk, they get extremely social. I mean, here in Finland if we walk through the centre of Helsinki, and we're sober - we don't look at anyone, we don't talk to anyone. It's weird if someone smiles while walking from place A to B.
Oh my, I've used my english skills more than once this week. I don't get to use it much here, but oh my. Oh my.

Mikä mussa on vikana? Vai onko se vaan tämä viikko? Mikä helvetti tässä viikossa on vikana?
Ootte luultavasti jo kerenneet nähdä tuon helmikuisen postaukseni mun aamurutiineistani, jos et ole sitä vielä nähnyt, sen pääset lukemaan TÄSTÄ.
Nyt kun te muutkin olette sen nähneet, tiedätte kuinka hemmetin aikaisin mä olen jo liikenteessä ja matkalla töihin. No niin no, joillekin ihmisille se on vielä hyvin myöhäistä iltaa tai yötä. Olen huomannut että mitä enemmän kesä lähenee, niin liikenteessä on näitä myöhäisillan bilettäjiä enemmän ja enemmän matkalla kotiinsa - tai jonnekin muualle - ja ne on niin kännissä, että jos sanoisin niille että ne on hukassa, ne ei löytäisi edes itseään. 
Kun ihmiset on kännissä, niistä tulee todella sosiaalisia. Tarkoitan siis, että täällä meillä kotisuomessa kun kävellään kaupungin keskustan läpi selvinpäin, me ei katsota ketään tai varsinkaan puhuta kenellekään. On outoa jos joku hymyilee matkalla paikasta A paikkaan B.
Voi voi, oon käyttänyt mun englannin kielen taitoa enemmän kuin kerran tällä viikolla. Täällä ei kuitenkaan sitä niin paljon tule käytettyä, mutta voivoivoi. Voi voi.


As the header says, what is wrong with me? So do I look like I feel like socialise and talk to people when I'm on my way to work at five am? 
On Wednesday I thought I'm going to lose my mind.
First, I was waiting for my bus and someone, middle-aged disgusting man drove by with his bike and he tried to talk to me. He was on the other side of the road and luckily just drove by while staring at me and yelling some disgusting things.
When I got in to the bus, few stops later someone, older man who smelled like booze sat right next to me. He was talking to himself. Himself! Seriously. 
I have absolutely no clue what he was saying because of the mumbling, but gosh that smell was freaking ludicrous. I didn't know if I was going to vomit to that place.
Next I got out of the bus and I was already in a hurry to get to the work and someone - I guess he was the same age that I'm stopped me.
     He was so drunk and had a first-world-problem. How to light a cigarette? 
Conversation went pretty much like this:

Drunk boy: Excuse me, excuse me, hey you ! 
Me: mmmhmm?
DB: Excuse me, do you have a smoke?

He was holding a cigarette in his hand, so... :D ? 

Me: Umm, don't you have one already?
DB: hahah, yes. but do you have a light?
Me: You mean a lighter?
DB: Yea
Me: Umm no, but you do.

He was holding a lighter in his other hand.
Then I watched a while when he tried to light his cigarette and I thought it was for everyones good if I'd light it up for him. He couldn't even stand up. 
I just took a cigarette from his mouth, lighted it and then I put it back to his mouth and said "have a nice day" and rushed to the work.
He was speaking in english  to me so this was the first time I used my english this week.

On Thursday I was already almost at work and once again someone just randomly stops me, because yes - I look like a person who can help at 5freaking30AM.
I guess this guy was from USA or somewhere, based to the accent or then he just had really good pronouncing skills. As the other boy, this was freaking wasted too.

Random guy: Hey, hello there! Do you know where's taxi?
Me: Hmm, about the closest one I have absolutely no clue actually, but there's one at Kamppi. 
RG: Okay.. I mean I lost my wallet and phone and everything.. 
Me: well that sucks
RG: Yea, do you have any good food, I'm starving?
Me: No I don't and I'm actually on my way to work and I'm in a hurry so.. 
RG: Oh okey, I don't bother you anymore, have a good day at work and thank you anyways. 
Me: hahah, yes I will - good luck. 

He was such a nice one, but still - if this is going to be every morning throughout whole summer, I have to make a deal with my boyfriend about him taking me to work every morning. 

Kuten otsikkokin kertoo, mikä ihme mussa on vikana? Näytänkö mä muka siltä että haluan sosialisoitua ja jutella ihmisille viideltä aamulla? 
Keskiviikkona luulin jo että menetän järkeni.
Ensin, odottelin bussia pysäkillä siinä kaikessa rauhassa omassa pikku kuplassani ja toisella puolella ohi ajaa pyörällään keski-ikäinen, ällöttävä mieshenkilö. 
Se yritti kaiketi saada muhun jotain kontaktia kun ohi mennessään tuijotti koko matkan ja huuteli mulle ällöttävyyksiä.
Kun mä sitten vihdoin pääsin siihen bussiin, muutama pysäkki mun jälkeen kyytiin astuu viinalle haiseva papparainen, joka jutteli yksinään. Jutteli.
En saanut siitä kylläkään mitään selvää kun se mumisi, mutta se haju oli ihan naurettava. En tiennyt, että oksennanko siihen paikkaan vai en.
Kun pääsin siitä sitten eroon ja ulos bussista, kamalassa kiireessä matkalla töihin, abauttiarallaa samanikäinen poikapuolinen tyyppi pysäytti mut puhumalla mulle englanniksi.
    Tämä oli aivan naamat ja hänen suurin ongelmansa oli tupakan sytyttäminen. Keskustelu meni sitten jotakuinkin näin:

Känninen poika: Hei sori, sori, sori
Mä: mmmhmm?
KP: Sori, onks sulla tupakkaa?

Pojalla siis tosiaan oli tupakka kädessään, joten... :D ?

Mä: ööö, eiks sulla ole jo yks?
KP: Oho, joo. Mutta onks sulla valoa. (light) 
Mä: Niin meinaat sytkäriä? (lightER)
KP: Joo
Mä: Ei mut sulla on.

Sillä oli toisessa kädessä sytkäri. Katselin siinä sitten jonkin aikaa sitä epätoivoista yritystä saada tupakka syttymään, eikä raukkaparka oikein meinannut pystyssäkään pysyä. Katsoin sitten ihan kaikkien parhaaksi, otin tupakan sen suusta, sytytin sen ja lykkäsin takaisin suuhun. Toivotin hyvät päivän jatkot ja jatkoin matkaani töihin.

Torstaina olin jo melkein päässyt töihin asti, kunnes taas, joku, random, pysäyttää mut ja mähän tosiaan näytän todella avuliaalta ihmiseltä puol kuuden aikaan aamulla. Veikkaan että tämä kaveri oli kotoisin Jenkeistä tai jostain, koska sen enkun ääntäminen oli tosi hyvää. Ja kuten se edellinen, oli tämäkin aivan naamat.

Random poika: Hei, tiedätkö missä on taksi? 
Mä: Lähimmästä mulla ei itseasiassa ole hajuakaan, mutta Kampissa on ainakin yksi.
RP: Okei.. Hukkasin mun lompakon ja puhelimen ja kaikki.. 
Mä: No aika paska juttu.
RP: Joo, hei onko sulla jotain hyvää ruokaa, mulla on kamala nälkä?
Mä: Öö, ei ole ja oon itseasiassa matkalla töihin joten... 
RP: Okei joo, en häiritse sua enempää, hyvää työpäivää ja kiitos kuitenkin.
Mä: Joo, tsemppiä.

Toi kaveri oli itseasiassa ihan mukava, mutta silti - jos tää on tätä joka aamu läpi kesän mun täytyy kehitellä joku diili Jempulan kanssa mun töihin heittämisestä joka aamu.

Jasmin

2015/05/18

mini burgers with a steakhouse fries

I was going to do something really different for food today, but then I bumped into mini burger sandwiches at a store and I found them incredibly cute.  As it turned out, todays dinner wasn't going to be that simple, lazy and usual spaghetti bolognese.

YOU NEED:

- mini burger sandwiches
- 350g minced meat
- onion as much as you like, or you can leave it - your choice
- 2 eggs
- several amount of breadcrumbs

and inside the burger I used...

- salad
- tomato
- cheese
- mayonnaise

Ajattelin tänään tehdä jotakin toisenlaista ruokaa, mutta kun törmäsin näihin minihampparisämpylöihin kaupassa ja ne olivat niin söpöjä, muuttui sitten koko päivän menu uusiksi. Kuten siinä sitten kävikin, tämän päivän illallinen ei ollutkaan se simppeli, laiska ja perus spaghetti ja jauhelihakastike.

TARVITSET:

- minihampparisämpylöitä (lidl)
- 350g jauhelihaa
- sipulia niin paljon kuin itse haluat, käytin yhden kokonaisen
- 2 kananmunaa
- jonkin verran korppujauhoja

hampparin sisälle tarvitset...

- salaattia
- tomaattia
- juustoa
- majoneesia





As you can see I made those beefs into those burgers by myself, but if you're able to find fitting ones from your food store, you can skip this part. You can also try this, I don't mean it like that way. 
I sliced onion, mixed it with minced meat and breadcrumbs, added the eggs. There is not amount of breadcrumbs, because you know when there's enough of it - if it's too dry, there's obviously too much and if it's too wet, there's not enough. It's hard to tell.
I cooked them on the pan and when they're done I moved them between the burger sandwiches.

Kuten huomaattekin, tein nuo pihvit ihan omin pikkukätösin, mutta jos itse löydät sopivankokoisia pihvejä jostain kaupasta, voit tämän osuuden skipata. Enkä nyt tarkoita etteikö tätä tarvitsisi kokeilla, kunhan mainitsin. 
Silppusin sipulin, sekoitin sen jauhelihan, munien ja korppujauhon kanssa ja lisäsin munat. Ei ole mitään tiettyä määrää korppujauhoille, sen tavallaan huomaa jos sitä ei ole tarpeeksi. 
Jos sitä on liikaa, taikinasta tulee kuivaa - jos liian vähän, taikina on liian "vetistä".
Paistoin niitä pannulla ja kun ne olivat valmiita, siirsin ne sämpylöiden väliin.



I applied all the healthy and healthyish stuff between and then they're ready to be eaten. 
I also cooked some deep fried steakhouse fries with them, so the meal wouldn't be too hamburgery.

Lykkäsin kaiken terveellisen ja terveellisehkön tavaran mukaan ja sitten ne ovatkin jo valmiita syötäväksi. 
Keitin myös rasvakeittimessä vähän noita lankkuranskiksia, joten tämä ateria ei olisi liian hampurilaismainen.

Jasmin

2015/05/17

cyberbully


This is the "Cyberbully"(2011) movie I'm talking about. It made me feel sick. It made me feel like I don't want to live in this world anymore and why so? 
Beucause I feel so disgusted about the people who want to ruin other peoples lives, people who consciously are saying bad things about people - who they probably don't even know.
If someone from your country, let's take as an example from Saara. You know this "language woman"  now being famous singer and living in the USA.
     Here in Finland, I've noticed that it's so easy to be jealous and bitter of what someone have accomplished in his/her life. I can't say that I would be that type of person who never wouldn't be jealous or bitter of anything to anyone - but at least I'm happy for them anyways.
Three days ago Finnish singer called Kasmir released a new single "Vauvoja" (babies), featuring Saara. I read so many happy comments of it, how it was great and catchy. I also read comments from foreigners. Even tho they didn't understand what are they singing about - they were happy and supportive. 
Then I saw few comments in Finnish, and oh my, they almost drove me off the cliff. There was stuff like, in Finnish, now translated: 

"it was hard to keep a vomit down."
     -> "that is the same reason I'm cleaning my carpet right now."

"holy fuck Kasmir is a pathetic fattie, he should row the fuck out of here with his raspberry boat"

=(explanation for this raspberry boat: his last summer big hit was called Vadelmavene, which was good until all radio channels raped it playing it too many times. Still good, not so much played anymore tho, thanks.)

"they should've let that Saara out of this. Yawn."

"music and voice could get much better if 80kg would be token away from that fucking humpback whale."
    (meant for Kasmir I guess.)

It doesn't matter for who you're saying that stuff, it still hurts. Even tho famous people can filter and not to read these things, it still hurts. It's freaking cyberbullying.

On the internet it's so easy to hide behind that anonymous button and let your freedom of speak to explode, but what kind of a person you want to be? Do you want to be one who makes others lives miserable? Do you want to be the one who might be the reason why bullied people would want to kill themselves?
     We watched yesterday this Cyberbully - movie, starring Emily Osment ( WIIIK, LILYLOLA FROM HANNAH MONTANA!) and as I said earlier it made me feel sick of the world we're living in. 
In this movie Taylor Hillridge (Emily Osment) is living with her brother and mother, mother who's really strict about her children's internet behaviour. Taylor get's her own computer as a birthday present and she's able to join in her high school's famous networking site.
Everybody's there and now is she. There's also a girl who bullies her at school and now it's been evolved to the internet. 
Finally it gets up to that point where Taylor feels so alone, worthless piece of shit and she wants to kill herself. She posted a video of her saying

 "I'm the real Taylor Hillridge. And I don't know why everybody HATES me so much, or maybe I do. Because now I hate me too. I really don't see the reason of trying, or for talking, or for breathing. I'm just done. So that's it I guess. Bye. " [imdb quotes]

on her site.
This movie made me think so much. Too much actually, and now I'm here writing this post.

It's your choice what you want to be, but do it at least with your own name.

If you want to be the one who makes other feel worthless, even they're not, then be it - with your own name.

If you want to be the reason why someone wants to kill her/himself, then be it - with your own name.

If you want to be the one living the rest of your life with that stuff what you've done, then be it - but do it with your own name.

If you want to be the one who hides behind that anonymous button, then be it - but remember, anything you say about something might get after you some day.

If you want to be the one who feels better him/herself for making others lives miserable, making them feel worthless of themselves, like they don't matter, then be it - with your own name and remember that you're not that much better as a person just like any other.

If you don't want to be any of these, be yourself, not what others want you to be.

Be happy for others. Be happy for those you got in your life. If they can get something you can't, be happy for them.
     Be the one you want to be remembered as, not some freak anonymous person who doesn't have a self-esteem to come up with her/his own name.
I have everything in me against cyberbullying or bullying and sometimes I can't understand why there's people who want to do stuff like this to anyone. I've never been cyberbullied, luckily but after this movie I could felt what it would be like to be one.
This is a movie everyone should watch. Teenagers, adults and parents. Everyone. It can give you a wakeup call for what kind of a world you let your child to get into when they got their first phones with internet connection, when they get their own computers. When they're completely out of the real world and basically living through the internet.
I did my school apply task about this and internet is a place where you should think what you post up, which is full of people from everywhere. Or not everywhere, there's still 60% of the world population who doesn't have a chance to connect themselves to the internet.
In that 40% of world population fit so many different people.

     If you're one who have been cyberbullied or if you're one who's going through it right now. Talk to someone about it. And I'm not joking about this. If you don't want to talk about it to your parents, teachers or any adult. Talk to your friends or siblings. They probably don't know how to help, but they will listen.
Print every conversation, in most of countries it's good evidence for police. And yes, this is a stuff you can tell a police about.
Most of all, you're not worthless, alone or anything what others say and write about you.
None of us is never worthless.



Tämä on "Cyberbully"(2011) elokuva josta otsikossa puhun. Se sai mut voimaan pahoin. Se sai mut tuntemaan etten halua elää tässä maailmassa enää, ja miksikäs niin?
Koska mua ällöttää ihmiset, jotka haluavat pilata muiden ihmisten elämän. Ihmiset, jotka tietoisesti sanovat ja kirjoittavat pahoja asioita ihmisistä, jotka ei ole totta ja ihmisistä joita he eivät edes välttämättä tunne.
Jos joku omasta maastasi, otan tähän esimerkiksi nyt Saran aka Saaran aka kielinaisen.
    Oon huomannut että esimerkiksi meillä täällä kotisuomessa on todella vaikeata sulattaa jonkun täkäläisen menestystä elämässä, ollaan niin katkeria, kateellisia ja jopa ehkä vihaisiakin. En voi, enkä haluakaan sanoa, että olisin ihminen joka ei koskaan olisi katkera tai kateellinen mistään kenellekään, mutta ainakin olen onnellinen ihmisten puolesta.
Kolme päivää sitten Kasmir julkaisi uuden singlen "Vauvoja" jossa mukana on myös Saara. Luin hyvin monta kommenttia siitä, kuinka hyvä biisi oli ja kuinka tarttuva se on. Ja pakkomyöntää, itsekin sitä hoilasin tossa siivoillessani. Luin myös ulkomaalaisten [lue: ei suomea osaavien] kommentteja videosta ja vaikka he eivät ymmärtäneetkään mitä laulussa laulettiin, he olivat silti iloisia ja kannustavia.
Sitten luin muutamia suomenkielisiä kommentteja videosta ja ne sai mut tahtomaan ajaa alas kalliolta. Alla muutamia esimerkkejä:

"oli vaikeaa olla oksentamatta."
     -> "samasta syystä pesen mun mattoa tällä hetkellä."

"vittu kasmir on säälittävä pullapoika. vois soutaa vadelmaveneellä vittuun."

"niiden olisi pitänyt jättää tuo saara pois tästä. hohhoijjaa."

"paranisi musiikki ja lauluääni kummasti kun otettaisiin 80kg pois tuostakin vitun ryhävalaasta" 

Sillä ei ole väliä kenelle noita juttuja sanoo, tai kirjoittaa, se sattuu silti. Vaikka julkisuudenhenkilöt osaavatkin nämä suodattaa ja jättää lukematta, se sattuu silti. Se on hittovie nettikiusaamista.

Netissä on niin helppo piiloutua sen anonyyminappulan taakse ja antaa sen sananvapauden suorastaan räjähtää, mutta millainen ihminen haluat olla? Haluatko olla ihminen joka jonkun muun elämän kurjaksi? Haluatko olla syy siihen että kiusattu tappaa itsensä?
      Katsottiin eilen "Cyberbully" - elokuva, joka myös löytyy netflixistä. Sitä tähdittää Emily Osment ( IIIK LILYLOLA HANNAH MONTANASTA!!) ja kuten aikaisemminkin jo mainitsin, voin pahoin siitä, millaisessa maailmassa me asumme.
Elokuvassa Taylor Hillridge ( Emily Osment) asuu pikkuveljensä ja äitinsä kanssa, äidin, joka on hyvin tiukka lastensa internetkäyttäytymisestä. Taylor saa synttärilahjaksi kauan toivomansa oman tietokoneen ja pääsee liittymään koulun suosituimpaan some-sivustoon. Kaikki on siellä ja nyt on myös hänkin. Niin on myös häntä koulussa kiusaava tyttö ja nyt se leviää internettiin.
Se äityy niin pahaksi, että Taylor haluaa lopulta tappaa itsensä koska tuntee olevansa niin yksin ja turha. Hän lisää omalle sivulleen videon, jossa sanoo näin:

"Olen oikea Taylor Hillridge. En tiedä miksi kaikki vihaavat minua niin paljon, tai ehkä tiedänkin. Koska nyt minäkin vihaan itseäni. En oikeasti nää syytä enää yrittää, tai puhua tai hengittää. Olen niin kyllästynyt. Joten, siinäpä se kai. Heippa."

Tämä elokuva sai mut ajattelemaan niin paljon. Liikaakin oikeastaan. Niin paljon että kirjoitan tätä postausta tässä ja nyt.

Se on sinun valintasi mitä haluat olla ja elämässäsi saavuttaa, mutta tee se omalla nimelläsi.

Jos haluat olla se, joka saa toisen olon tuntumaan turhaksi, vaikka hän ei olisikaan - niin ole, mutta omalla nimelläsi.

Jos haluat olla se, jonka sanat saa toisen tappamaan itsensä - niin ole, mutta omalla nimelläsi.

Jos haluat elää loppuelämäsi näiden asioiden kanssa joita olet tehnyt - niin elä, mutta omalla nimelläsi.

Jos haluat piiloutua sen anomuumi nappulasi taakse - tee niin, mutta muista että pilkka saattaa vielä jonain päivänä osua siihen omaan nilkkaan.

Jos haluat olla se joka saa oman olonsa paremmaksi sillä, että tekee toisen elämästä surkeaa, saa toisen tuntemaan olonsa turhaksi ja tarpeettomaksi - ole sitä, omalla nimelläsi, mutta muista että se ei tee sinusta yhtään sen parempaa ihmistä kuin kenestäkään meistä muustakaan.

Jos et halua olla mitään yllämainituista, ole oma itsesi, älä sitä millainen muut haluavat sinun olevan.

Ole onnellinen muiden puolesta. Ole onnellinen niistä ihmisistä, joita elämässäsi on. Jos he saavat jotakin mitä sinä et saa, ole onnellinen heidän puolestaan.
Ole ihminen jona haluat tulla muistetuksi, älä ole se friikki anonyymi jolla ei ole otsaa sanoa asioita muista omalla nimellään.
Kaikki minussa huutaa nettikiusaamista vastaan, enkä voi ymmärtää miksi on ihmisiä jotka haluavat tehdä jotain sellaista toiselle ihmiselle. Minua ei ole koskaan nettikiusattu, onneksi, mutta tämä elokuva sai mut tuntemaan siltä miltä voisi tuntua ollessaan nettikiusattu.
Tämä on leffa, jonka kaikkien tulisi katsoa. Teinien, aikuisten ja vanhempien. Kaikkien. Se voi olla herätys siitä, millaiseen maailmaan lapsi astuu saadessaan sen uuden hienon älypuhelimen tai sen oman tietokoneen joilla nettiin pääsee. Kun he ovat kokonaan poissa ympäröivästä maailmasta ja käytännössä elävät internetyhteyden kautta.
Tein tehtävän tästä mun ennakkotehtäviin ja internet on paikka, jossa sun täytyy ajatella mitä sinne laitat, jossa on ihmisiä kaikkialta maailmasta.
Tai no, ei ihan kaikkialta maalmasta. Maailman väestöstä 60%:lla ei ole vielä mahdollisuutta päästä internettiin, mutta siihen 40% jotka pääsee, mahtuu jos monen moista erilaista ihmistä.

     Jos sinua on nettikiusattu tai kärsit siitä juuri nyt, puhu jollekin siitä. Ja en vitsaile kun niin sanon. Puhu siitä jollekin. Jos et halua puhua vanhemmillesi, opettajallesi tai muille aikuisille, puhu edes ystävillesi tai sisaruksillesi. He eivät välttämättä tiedä kuinka auttaa, mutta he voivat kuunnella.
Tulosta keskustelut, joissakin maissa ne käyvät kelpo todistusaineistoksi poliisille, ja kyllä - tämä on asia josta poliisiin voi olla yhteydessä.
Kaiken kaikkiaan, et ole turha, yksin tai mitään niistä miksi muut sinua kutsuvat - kasvotusten tai netissä.
Kukaan meistä ei ole koskaan turha.


Jasmin

[pictures can be found from Google with "cyberbully"]

2015/05/13

"You have prettier jacket than your dad or mom does have."


We are babysitting my boyfriend's niece and we went to the food market earlier today after realising that our fridge didn't contain anything else than a light. Well, of course we went all together and it went pretty well with a 3-year-old. She was like an angel, or I guess she was just tired or either confused about being with us in the food market. 
When we went to pay our groceries an older woman behind us started to talk to us, or actually she started to talk to his niece. She said things like "you're so cute, your hat is cute." Then she said one thing I can probably remember my whole life.
"You have prettier jacket than your dad or mom does have."
I was on my mind like, haha, sorry ma'am but that's not our child. 
Then I started thinking that do we really look old enough to have a 3-year-old daughter, or is it just because being a teen-parent is so common nowadays and I have nothing against it, I just got so confused. This is what I've been thinking whole entire evening. 

Meillä on Jempan siskontyttö lainassa ja mentiin sitten ruokakauppaan aikaisemmin päivällä kun tajuttiin että eihän meillä ole mitään sille syöttää kun jääkaapin sisältö on pelkästään se lamppu siellä joka syttyy ja sammuu kun ovea avaa ja sulkee. No, tottakai menimme sitten kaikki yhdessä ja se meni yllättävän hyvin kolmevuotiaan kanssa. M oli kuin enkeli, tai sitten hän oli vain väsynyt tai joko hämmentynyt faktasta että hän oli meidän kanssa kaupassa.
Kun menimme sitten jonkin ajan kuluttua maksamaan ostoksemme, vanhempi rouvashenkilö alkoi siinä omien ostosten hihnalle lastaamisen ohessa juttelemaan meille, tai oikeastaan tälle siskontytölle.
Hän sanoi asioita kuten "oletpas sinä suloinen, sinulla on hieno pipo." Sitten hän sanoi jotain, jota en varmasti vähään aikaan tule unohtamaan. 
"Sulla on kyllä hienompi takki kuin isillä ja äidillä on."
Mielessäni pohdiskelin että, hehe, anteeksi nyt vain rouva mutta tämä ei ole meidän lapsi, jätin sen kuitenkin sanomatta ja hymyilin nätisti.
Aloin kuitenkin ajatella, että näytetäänkö me tosiaan tarpeeksi vanhoilta että meillä voisi olla nyt kolme vuotias tytär, vai johtuneeko se sitten siitä että teinivanhemmuus on vain niin yleistä nykyään. Eihän minulla siis mitään sitä vastaan ole, mutta hämmennyin vain hirmuisesti ja luonnollisesti sitä olen tässä koko illan pohdiskellutkin.

Jasmin
- picture: weheartit.com

SOCIAL MEDIAS:
SC: jjjasuliii

brownie based cheesecake with strawberries


We made this cheesecake with brownie base and strawberries for our mom with my little sister for Mother's Day and now I'm about to share that delicious recipe of it, so you can try it out at your home too.

Tehtiin mun pikkusiskon kanssa browniepohjainen juustokakku mansikoiden kera äidille äitienpäiväksi ja nyt jaan kanssanne sen herkullisen reseptin, jotta voitte sitä kotona kokeilla.

YOU NEED:  |  TARVITSET:

base: | pohja:
100g butter  |  100g voita
120g dark chocolate | 120g tummaa suklaata
2.5dl sugar  |  2.5dl sokeria
2 eggs  |  2 munaa
0.5dl milk  |  0.5dl maitoa
2.5dl flours  |  2.5dl vehnäjauhoja

cheese topping: | juustopäällinen:
400g cream cheese  |  400g tuorejuustoa
1.5dl sugar  |  1.5dl sokeria
3 whipped eggs  |  3 munaa vatkattuina
1dl unseasoned yoghurt  |  1dl maustamatonta jogurttia
some strawberries if you want  | mansikoita, jos haluat.

Heat the oven in 180°C. Grease and flour cake mould lightly. 
Melt the chocolate and butter until they're perfectly mixed together, then apply it to a bowl and whip sugar in the mix. Add eggs and milk and then apply flours - move dough in to the mould and bake it in the oven for 25 minutes. 
When you're taking the base out of the oven, heat oven in 160°C. 
Then start the topping. 
Whip cream cheese, sugar and eggs together very carefully and then add yoghurt and strawberries in to the mix. Pour the dough to brownie base and bake it in the oven in 160°C for 45-55 minutes.
Let the cake cool down before you try to move it anywhere, then move it to the fridge and let it be there over a night, or if you're impatient - 4 hours is enough too. 
Enjoy! 

(Löysin tämän reseptin Cup and Cake - blogista ja modasin sitä vain lisäämällä mansikat kyseiseen reseptiin. Klikkaa TÄSTÄ siirtyäksesi suomenkieliseen reseptiin. )

Jasmin

2015/05/08

NOW PLAYING


What's up guys? It's been quite a while since I last posted. I have been super busy at work and when I come home I mostly eat and sleep and if I'm not doing any of those I'm watching ice hockey and tell everyone (my bf & guinea pigs) how tired and hungry I am. I'm so weird.
Yesterday when I got home from work I was listening some music via Spotify and I noticed two ducks - male and female, walking towards a bus stop. I imagined a story for them, how they're going to go to Downtown by bus and going to shopping. 
I just imagined a ducks life. I'm so out of this world. This week has been also a really weird week must say, I'm relieved for it to end and at a same time a bit confused. It went by so fast! 
Those ducks made me happy. 
I'm also really excited to see my little brother this weekend and when my boyfriend comes to home we're getting in the car and drive at my moms. I just haven't bought anything for my mother as a mother's day present. I also have to go get something for my little brother as a birthday present. 
I'm so excited and happy, I haven't seen him in almost 3 months and I'm hearing how he's been growing up so much. 

Kuis hurrailee? Siitä on taas hiukan aikaa kun olen viimeksi postaillut. Oon ollut töissä tosi kiireinen ja kun tulen kotiin mä enimmäkseen syön ja nukun, jos en tee mitään näistä edellä mainituista niin katson jääkiekkoa ja valitan kaikille ( Jempalle ja marsuille) kuinka paljon mua väsyttää ja että mulla on nälkä. Olen niin outo.
Eilen kun tulin töistä kotiin näin sorsapariskunnan kävelevän kohti bussipysäkkiä. Kuvittelin niille tarinan siitä, kuinka he ovat matkalla keskustaan bussilla shoppailemaan. 
Kuvittelin tosiaan kahdelle sorsalle tarinan. Oon aivan pihalla. Tää viikko on ollut tosi outo taas vaihteeksi, oon helpottunut että se on ohi, mutta samalla myös hämmentynyt kuinka nopeasti se taas vilahti menemään. 
Ne sorta sai muta tosi iloseksi.
Oon myös innoissani kun nään mun pikkuveljeä taas pitkästä aikaa tänä viikonloppuna ja kun Jempula hurauttelee töistä kotiin, laitetaan marsut pakettiin ja lähdetään ajelemaan kohti Poria.
En tosiaan ole vielä ostanut äidille mitään äiteenpäivälahjaa ja mun täytyy myös käydä hakemassa jostakin Eetulle synttärilahja. En ole nähnyt mun veljeä melkein kolmeen kuukauteen, mutta olen kuullut että se on kasvanut ihan hirmuisesti.


NOW PLAYING:



Jasmin

2015/05/03

april favorites


Once again (seriously again) it's this time of the month when I'll make a list of my past month favorites. It's so confusing every time when it comes to this. 
This month I have been chosen my newest facial beauty products which I bought from Germany, my new purse which is also from Germany and those lovely little bracelets.
I took these pictures with my new iPhone 6 and I'm a bit impressed of the quality, at least in the last picture at the end of this post. 
Reason why I didn't use my real camera is that once again I've been managed to get the charger of it lost somewhere in this apartment for some unknown reason. I believe it must be somewhere in my luggage, which I also haven't unpacked yet.

Taas kerran (oikeasti, taas) on tämä aika kuukaudesta, jolloinka listaan mun menneen kuukauden lemppareita. Hämmentää aina yhtä paljon kun kuukausi vaihtuu.
Tässä kuussa oon valinnut monta "saa naama nätiksi" - tuotetta, jotka ostin Saksasta, kuten myös uuden lompakkoni joka on tähän listaan päässyt. Sitten on vielä nuo kivat rannekorut.
Otin nämä kuvat mun uudella iPhone 6:lla ja olen aika hyvällä tavalla yllättynyt näiden laadusta, ainakin viimeisistä kuvista tätä postausta. 
Syy sitten taas, miksi puhelimella kuvaamaan päädyinkään on yllätys yllätys se, että olen tunkenut kamerani laturin taas niin varmaan paikkaan josta en sitä itsekään löydä. Uskon että sen täytyy olla jossakin mun matkalaukussa, jota en sitäkään ole vielä purkanut.


Rival de Loop - Natural lift Make-up
Manhattan - wake up concealer
Manhattan - soft compact powder natural look

At first sight I was a bit suspicious of these, because these are products I've never used before in my entire life. Actually I believe that when I went to Germany that was a first time I even heard of these make-up brands. I noticed that they're really cheap, when compared to Maybelline's products I usually use. And so far they've been really good. One bad thing what is in these is that these products are not available in Finland so I have to travel somewhere else every time that some of these run out. 

Ekalla silmäyksellä olin hieman epäileväinen näitä kohtaan, koska nämä on tuotteita joita en ole koskaan aikaisemmin elämässäni käyttänyt. Oikeastaan, uskon että kun menin Saksaan, se oli ensimmäinen kerta kun ylipäätään näin mitään näistä tuotteista. Huomasin että nämä olivat todella halpoja, eikä vain Saksan hintojen vuoksi, vaan kun vertaa esimerkiksi Maybellinen tuotteisiin joita normaalisti käytän. Tähän asti nämä ovat olleet todella hyviä. Yksi ongelma näissä vain on: näitä ei saa Suomesta, joten aina kun jokin näistä loppuu, taitaa täytyä matkustaa jonnekin mistä näitä sitten saapi.


Pieces - bracelets
Bershka - purse

These bracelets are something I never use, until now. I've always been more like a "silver forever" person, but now when I got that Ted Baker's clutch bag I found out that it's not that bad to wear golden jewellery. 
Also some of you might remember last July when I was in Spain and I bought my another purse from Bershka, this one I fell in love with in Germany so I had to take it home with me.

Nämä rannekorut on jotakin mitä en ikinä käyttäisi, paitsi nyt. Oon aina ollut enemmänkin sellainen "hopeaa aina ja ikuisesti" ihminen, mutta nyt kun ostin sen Ted Bakerin clutchin, huomasin että eihän se kultainen väri koruissa niin kamala nyt olekaan.
Myös jotkut teistä saattaakin muistaa kun viime heinäkuussa ollessani Espanjassa ostin Bershkasta lompakon, niin tämän valkoisen näin Saksassa, rakastuin ja ostin. 


1st of May went at home with some family over and the day before we celebrated it with some friends. 

// Vappu meni kotona perheen kanssa ja päivää ennen juhlittiin sitä muutamien kamuleiden kanssa.


On Saturday when I got home from work I saw two things I love together, Ted Baker & Mini Cooper. I also received a huge package which included new lamp for our kitchen, now let's just wait and I'll have it in the roof. 

// Lauantaina kun pääsin töistä kotiin näin kaksi rakastamaani asiaa yhdessä, Ted Bakerin & Mini Cooperin. Hain myös postista paketin, josta paljastui uusi keittiön lamppu, nyt vain odotellaan kunhan se löytää tiensä kattoon!


IIHF15 started also this weekend, and I don't feel like we lost the first game against USA anymore now when I saw how Canada kicked Germany. 10-0, woah.
What a difference between two teams! 

// Jääkiekon MM-kisat alkoivat myös tänä viikonloppuna ja musta ei tunnu enää niin pahalta että hävittiin se perjantainen peli USA:ta vastaan, varsinkin kun näin kuinka Kanada pesi Saksan. 10-0, woah.
Niin iso ero kahdella joukkueella! 


This picture is one I'm amazed about, can you believe it has been taken with iPhone? Feels so unreal, but it is. There's our Sydney everybody! 

// Tämä kuva on se mitä hämmästelin alussa. Voitteko uskoa että se on otettu iPhonella? Ei tunnu yhtään siltä, mutta joo, kyllä se on. Siinä on meidän Sydney! 


Jasmin

2015/05/02

something new for bedroom



Those sheets are definitely something you won't find from my bedroom, just saying. Picture is from Ikea website so I didn't have much options to make it fit in this collage, because that's the one I'm saving money for. 
How have you been doing lately? I've been super busy as you've probably might have noticed because it's been so quiet around here lately.

Nuo lakanat on ehdottomasti nounou ja niitä ei mun makkarista tule löytymään, sanon vain. Kuva tosiaan on ikean nettisivulta, joten mulla ei paljoa vaihtoehtoja ollut että sen saisin tähän kollaasiin sopimaan. Tuohon runkoon aion säästää rahaa.
Mitäs teille muuten kuuluu? Mä oon ollut tosi kiireinen, kuten luultavasti olette tämän hiljaiselon aikana huomanneetkin jo. 

Olen muuten myymässä mun vanhaa iPhone 5S:ää huutonetissä, joten sinne sitten vain huutamaan jos kiinnostusta löytyy! Se on marraskuussa 2013 ostettu, joten takuuta siinä ei ole enää jäljellä, mutta alkuperäinen näyttö siitä löytyy ja mitään vikaa siinä ei ole ollut. Pieniä kulumajälkiä tottakai, mutta sehän on ihan normaalia. Mukana saat 5kpl suojakuoria, ehkä muutaman enemmänkin - en tosiaan ole varma paljonko niitä mulla on ja paljonko niitä tulen vielä kotoa bongaamaan. 
Käyttöjärjestelmänä siinä on iOs8 ja mitäs muuta vielä, niin - lähtöhintana 350€. 
Tutustumaan pääset klikkaamalla -tästä-.

Jasmin
 
Designed by Beautifully Chaotic